Näytetään tekstit, joissa on tunniste lusikkakoru. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lusikkakoru. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. maaliskuuta 2017

Tuoreimmat lusikkakorut




Tällaisia koruja tein lusikoista viime viikonloppuna.
Korukokoelmani karttui taas muutamalla uudella sormuksella
sekä yhdellä rannekorulla ja kaulakorulla.
Toinen ruususormus sekä rannekoru ovat menossa äidille.
Viime postauksessa kerroinkin jo näiden valmistuksesta.
Varsinkin nuo jyhkeät kilpisormukset miellyttävät olemuksellaan tällä hetkellä!
:)
Niitä ei voi arkena pitää töissä,
joten nämä kuuluvat ehdottomasti vapaa-aikaan.
Ja voisin kuvitella, että tulee pidettyä paljonkin...
Toivottavasti kaikki kestävät käytössä rikkoutumatta/katkeamatta.
Ruusulusikat ovat vanhempieni häälahjoja,
joten toivottavaa olisi, että niistä olisi kantajilleen iloa pitkään.
Uusi elämä koitti siis lusikoille.
Pääsivät uusiokäyttöön!
:)
Aika siistiä, sanoisin!












































maanantai 27. maaliskuuta 2017

Lusikoiden uusi elämä, osa 2




Koruja hopealusikoista -kurssi on taas takana!
Olipahan mukavaa puuhaa!
Viime vuoden puolella olin tällä kurssilla ensimmäistä kertaa
ja nyt oli siis toinen kerta.
Ja varmasti menen uudestaan syksyllä!
Tämä koukuttaa!
Sain tehtyä mitä pitikin
ja syksyä varten jäi muutama uusi idea,
sillä ihan kaikkea en kuitenkaan tällä kertaa ennättänyt mitä suunnittelin tekeväni.
Sahaaminen jäi, mutta porata piti...
Ei ottanut onnistuakseen, onneksi ope auttoi.
 Ennätin tehdä viisi sormusta sekä yhden rannekorun.
 Näiden lisäksi viimeistelin yhden kaulakorun, joka jäi syksyllä kesken.
Valokuvaaminen meinasi ajoittain unohtua kokonaan,
sen verran keskittyneesti työstin lusikoita uuteen muotoonsa.
;)
Muutamasta työvaiheesta on kuvat tässä postauksessa.
Valmiit korut on vielä kuvaamatta...

M  u k a v a a   v i i k o n   a l k u a !
T: Koruharakka
:)







Lusikka taotaan/nuijitaan litteäksi.
Ensin sitä on poltettu hieman, siksi se on valkoinen tässä kuvassa.
Tästä on tulossa kilpisormus, jota ympäröi ruusu.
Tämä oli todella työläs sormus tehdä...





Sitten lusikkaa aletaan vääntää ja kääntää
sopivaan muotoonsa. 







Sormuspinnan ja pehmeän vasaran avulla muotoa vielä hienosäädetään.







Varsi piti katkaista...





Tämä kaksikko piti juottaa kiinni toisiinsa - kaksi kertaa...
Ensimmäinen juotos ei pitänyt ja kukka irtosi kilvestä. 





Sormus kylpee sitruunahappokylvyssä juotoksen jälkeen kirkastuakseen. 





Ruusulusikasta tulossa sormus.
Katkaistu varsi hiotaan sileäksi ensin.





Ja sitten pihdeillä lusikka taivutetaan sormuksen muotoon.









Toinen kilpisormus työn alla...
Pintaan hakkasin lommoja.





Helyjä... :)





Rannerengas ruusulusikoista.







torstai 23. maaliskuuta 2017

Lusikat valmiina




Viikonlopun kurssia varten olen jo ottanut lusikat esille - valmiina lähtöön!
Tallessa on myös katkaistuja lusikoita, joista on jo varsiosa käytetty sormuksiin.
Nekin pitäisi käyttää, ettei mene hyvät osat hukkaan. 
Muutamalle lusikalle on jo valmiit suunnitelmat mitä niistä teen.
Netistä olen katsellut ideoita ja vinkkejä tällä viikolla
ja pari uutta ideaa on myös selvillä...
Niitä varten pitäisi sahailla paria lusikkaa...
Taas uusi "taito" selätettävänä!
Muistelen nimittäin muinaisia puukäsityötunteja, 
ja sahaaminen ei ollut se minun taitolaji.
Jälki oli mitä sattuu, todellakin.
Mutta kenties hopean/alpakan sahaaminen olisi helpompaa - hope so!
Viime kerralla minulla jäi kesken yksi kaulakoru (alin kuva)
ja sekin pitää tehdä loppuun.
Niin odotettu viikonloppu tulossa!!!
Pääsee näpertelemään ja samalla valokuvailemaankin.
:)
Kuvia tulossa siis parin postauksen verran taas.













keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Lusikkakorut




Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi valokuvata tuoreet lusikkakoruni!
Eipä ollut mikään helppo homma...
Kiiltävää pintaa on hankala kuvata,
ja tähän aikaan illasta/vuodesta kun on vielä pelkästään salamavalon armoilla,
niin eipä ollut kovinkaan rentouttava kuvashetki.
Varsinkin tuo hope-koru tuotti päänvaivaa, teksti meinasi väkisinkin jäädä
pimentoon tai sitten suureen salamaloisteeseen...
No, lopputulos on mitä on...
😊
Eiköhän näistä kuitenkin selvän saa.

Joko teillä joulukalenterit ovat valmiina huomiseen joulukuun aamuun?
Edellisessä postauksessa näittekin jo minun kalenterit.
Arvatkaapa, miten minun suklaakalenterin kävi?!
Eilen illalla iski taas kerran suklaan himo...
Tiedättekö tunteen?
No, siinä suklaatuskissani otinpa sitten kalenterin ja aukaisin ekan luukun...
Siis vain onneksi sen ekan luukun!!
Hyvä minä ja itsekuri!
 😵
Hyvältä maistui,
eipähän tarvitse pitkittää kalenterin avaamisen jännitystä huomiseen asti!
😎
Olen toivoton!
Suklaaholisti!
Suklaafriikki!
Ja mitä näitä termejä lieneekään...
1.1.2017 alkaa muuten herkkulakko - ihan varmasti!

Ihanaista ja suklaista joulukuun alkua!








 
Kuten kerroinkin, suurin osa lusikoista on vanhemmiltani.
Oikeassa alakulmassa on jalkapallopalkinto isäni lapsuudesta, vuodelta -57.
Jotenkin liikuttavaa...
Nyt se vuosikausia jossain laatikossa majaillut palkinto 
jatkaa elämäänsä sormuksena.








 

Sydänkorusta tuli aika jyhkeä ja muhkea!
Ei kovinkaan käytännöllinen, mutta kaunis kuitenkin. 




 
Rannekorun ruusulusikat ovat vanhempieni häälahjoja.
 


 

Ruusulusikan alaosa on siinä ruskeassa muhkeassa sydänkorussa.
En ole vielä ostanut tähän ketjua, mietinnässä millainen olisi sopiva...



 

Tämän korun yläosasta tuli sormus. 
(Kuvissa oikeassa yläkulmassa.)







Tämän korun kaveriksi sopii viime talvena tekemäni hopeasormus.
Molemmissa sydän ja pallo.



 




Hope-koru lie mieluisin näistä kaikista!



 




 

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Lusikoista koruiksi

 
 
Kurssi oli hyvä!
Sen olen tainnut jo kertoakin.
Kurssilla ennätti tehdä vaikka mitä
ja intoa jäi vielä seuraavallekin kurssille, joka on maaliskuussa.
Lusikoita olin siis haalinut kirppiksiltä,
mutta suurin osa oli vanhemmiltani.
Niitä jäi vielä jäljellekin...
Kurssin opettajalta ostin tarvittavia tykötarpeita koruihin.
Suunnitteluvaihe oli kiva - helmiä oli nimittäin paljon tarjolla
ja niitä ihastellessa alkoi vähitellen hahmottua mitä koruihin halusin.
Lopputulokset ovat just mun tyylisiä ja tulen varmasti käyttämään niitä.
Kurssilla katkottiin, hiottiin, porattiin (iik, onnistui onneksi),
väännettiin ja käännettiin.
Yhteensä 10 h ja 8 korua!
Tässä postauksessa kuvia työvaiheista ja sekaisesta työpöydästä.
Valmiit korut on vielä kuvaamatta...
Kuvat tulossa tänne myöhemmin.
Tervetuloa kuvien muodossa Koruja hopealusikoista -kurssille!
😊