Eipä ollut mun juttu se...

...nimittäin pirtanauhan teko!

Juu, ei todellakaan!

:(

Tänään oli muutaman tunnin kurssi siitä aiheesta.

Innolla odotin sitä ja luulin homman hoituvan näppärästi noinkin lyhyellä kurssilla.

Väärin luulin!

Olisi pitänyt olla kokemusta (edes ehkä kangaspuista) vaan eipä ollut!

Kouluaikoina (yläaste?) olisi ollut mahdollista kutoa mattoa käsityön tunneilla

ja muistan kuinka innokkaimmat kävivät kangaspuiden äärellä välitunneillakin...
Minä en mattoa tehnyt!

Tuon olisi pitänyt olla minulle jo merkki siitä, että unohda koko pirtanauhakurssi!

Enpä muistanut tuota "kutomiskammoa" ennen tätä päivää!

:)

Muistuipa mieleen tänään!

Mielessäni näin jo pitkin kesää ja syksyä hienon diy-avainnauhan, jonka/jotka

olisin väkertänyt itselleni ja ehkä myös kummitytöille lahjaksi!

Hahahaaaa, jeah right!

Eipä tullut avainnauhaa - ei itselle eikä muillekaan.

Tuli muutaman sentin mittainen nauha, joka ei kuulemma ole edes pirtanauha...

On liian löysästi kudottu.

En muista minkä nimen onneton nauhani sai...

:D

Päreen teko -kurssi olisi ollut paikallaan jossain vaiheessa kurssia!

Olisin tarvinnut opettajan jatkuvasti vierelleni neuvomaan ja ohjaamaan,

mutta eihän se ole tietty mahdollista.

Monimutkaiseksi ja monivaiheiseksi osoittautui mokoman nauhan tekeminen!

Muutaman kuvan jaksoin ottaa, ehkä uskallan jakaa ne täällä kanssanne

- kunhan tämä pirtanuha-ahdistus ensin hälvenee!

:)

 No, olipahan kokemus ja opetus!

 

 Ennen kuin vaihdan olkkariin muhkeammat tyynynpäälliset,

tulin vielä sitä ennen tuomaan tänne nämä noin kuukusi sitten otetut

kuvat syksyisestä olohoneesta.

Pellavaa ja ruskeaa!

Täällä on hyvä rauhoittua tyynyjen keskellä syksyn 

tuulista 

ja tuiverruksista!

Nyt teetä keittelemään...meinaa kurkku kipeytyä ihan väkisin...

:(